Heikki K. Auvinen Globaalinen muutos ja kestävä kehitys (SDG)

Tarvitaan sotasuunnitelma

Kun sodanjälkeinen sukupolvi on lukenut Tuntemattoman sotilaansa, katsonut sitä elokuvana aina itsenäisyyspäivänä, se herättää esityksen jälkeen kysymyksen mikä on meidän sotamme. Onko Vanhan ylioppilastalon valtaus marraskuun 25 päivänä 1968 Suomen sodanjälkeisen sukupolven suurin sotilaallinen saavutus?  Missä on Iwo Jimamme tai Kollaamme?

Ollaksemme rehellisiä itsellemme, meidän verrattava Vanhan valtausta siihen mitä sillä saavutettiin, mitkä ovat sen vaikutukset tämän päivän elämään.  Valtaus johti moniin muutoksiin opiskelijan asemaan maamme koulutuspolitiikassa.  Sektorin kokonaisuudistus oli jo alustavasti hahmoteltu peruskoulun puitelaissa, joka hyväksyttiin eduskunnassa heinäkuun 27 päivänä 1968.

Suomi on kautta historian ollut koulutuksen suurvalta.  Koulutuksen historiaa Suomessa kenenkään ei tarvitse hävetä, sen sijaan samaa ei voi sanoa koulutuksen tulevaisuudesta.  Oma käsitykseni alan kehityksestä Suomessa löytyy kotisivultani www.asumer.fi, jossa 01.09.2015 julkaisin tekstin Suomen strategisista valinnoista koulutusjärjestelmän kehittämisessä.  Se esittää tiiviissä muodossa, miten nykyiseen koulutusjärjestelmään on tultu.

Sotahistoriallista ajatuskulkua jatkaaksemme, ehdotan, että teemme sotasuunnitelman emmekä esitä erilaisia uhkauksia ja huutele sotahuutoja asiasta tiedotusvälineissä.  Uno Cygnaeuksen aikana
maahan luotiin opettajaseminaarien perustaminen avulla palkka-armeija tietämättömyyttä vastaan.

Se toimi hyvin 1970-luvun peruskoulu-uudistukseen ja sitä seuranneisiin muiden osa-alueiden ja 2000-luvulla koko sektorille levinneen jatkuvan koulutuksen toteutumiseen saakka.  Perinteisen ainejakoisen koulutuksen tilalle on tullut ongelmanratkaisukeskisyys ja oppimaan oppiminen. Myös luokkahuoneiden ikkunat avautuvat maailmaan, eikä pelkästään koulun pihalle. 

Viime vuosina on myös alettu puhua suomalaisten joukkojen lähettämisestä maailmalle kuin aikoinaan rauhanturvaajia YK:n puitteissa.  Suomalaisjoukkojen taistelukunto tietämättömyyttä vastaan käytävässä taistelussa on kiirinyt maailmalle. Suomessa on alettu puhua koulutusosaamisen viennistä ulkomaille.  Opetussektori on kuin metsä, se vastaa niin kuin sinne huudetaan.

Hölmöläistarinoiden sisältö ja vaikutus lukijaan eivät muutu sen perusteella luetaanko niitä kirjoista vai tableteista.  Kun maan johdossa olevat ihmiset puhuvat koulutusviennistä ja koulutuksen leikkauksista samana päivänä, silloin kaikki ei ole kunnossa.  Esplanadille ja Kruunuhakaan ovat palanneet katuvalojen sytyttäjät.  He eivät huutele enää ”valtakunnassa kaikki hyvin”. Sen sijaan pimeäsät kuuluu huuto ”Koettakaa kestää, herrat ovat Brysselissä kynttilöitä hakemassa".   

Vanhan valtauksen seurauksena opiskelijan opiskelu tunnustettiin valon tuomiseksi pimeään. Nyt sillä ei ole samaa merkitystä.  Se tuntuu olevan vain kulu valion budjetissa.  Maata on viime vuosikymmeninä johdettu tavalla, joka kyseenalaistaa menneisyydessä tehdyt koulutuksen kehittämisvalinnat.  1990-luvulla EU-jäsenyyden aikana elettiin yli varojen ja Finnair menestyi hyvin kyydittäessään ihmisisiä koulutusprojekteihin Eurooppaan. 

Koulutusviennissä puhutaan paljon, mutta jota ei ole kehitetty palveluviennin standardien mukaisesti tuotteistamalla alan tuotteita ja palveluja.  Alan vienti-ihmiset ja viennin tukiorganisaatioiden edustajat matkaavat 1990-luvun tapaan maailmalla ja kirjoittavat hienoja raportteja maailmalla olevasta kiinnostuksesta. Miksi kukaan ei voi kenellekään lähettää laskua tästä kiinnostuksesta. Myös pimeydessä sotaväki marssii vatsallaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Vanhan valtauksen kohteena oli YLIOPPILASKUNTA, ei yliopisto tai hallitus.

Käyttäjän heikki1k2auvinen kuva
Heikki K. Auvinen

Lauri,

"Yksi mies, yksi ääni" ilmaisu, jota viljeltiin noina aikoina Vanhalla ja muissa ylioppilaiden tilaisuuksissa, kertoo mistä asiassa oli kyse. Kuka oli ketäkin vastaan barrikadeilla ei ole niin tärkeää kuin kysymys; MIKSI?

Valtakunnassa perässä hiihtämisestä oli tullut maan tapa, joka haluttiin tai jos ei haluttu, ainakin välillisesti se murtui tuossa tapahtumassa. Osansa siitä sai ylioppilaskunta, yliopisto ja hallituskin. Myös tämän päivän opiskelijat odottavat heille kuuluvaa jako- tai perintöosuutta asiasta.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Vanhan valtaajat vaativat marxilaisten ryhmien perustamista tiedekuntiin opetuksen porvarillisen asenteen paljastamiseksi. Tapahtuma vahvisti käsitystä, jonka mukaan kaikkein tiheimmät typeryyden tiivistymät syntyvät yliopistolaitoksen piirissä.

Käyttäjän heikki1k2auvinen kuva
Heikki K. Auvinen

Sakarille!

Kommenttisi ihan alkoi hymyilyttää ääneen. Kuuntelin tunti sitten radiosta emeritus professori Ilkka Niiniluodon ajatuksia tiedosta tiedeinstituution ulkopuolella. Oikeassa oleminen on nykyään niin helppoa, kunhan vain osaa ratsastaa oikeaan aikaan, oikeaan suuntaan Mars-kentällä.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Kiitos ansiokkaasta kirjoituksestanne. Kuitenkin olisin puuttunut muutamiin kirjoitukseenne sisältyviin joidenkin mielestä ehkä nykysuomessa sopimattiin lauseisiin joista voi saada kuvan että olette esittämässä radikaalien keinojen käyttöönottoa Suomessa.
Ihan aluksi julistatte: "Tarvitaan sotasuunnitelma" eli sotaan varustautumista pidätte tarpeellisena heti otsikossa.
Seuraavaksi:"Onko Vanhan ylioppilastalon valtaus marraskuun 25 päivänä 1968 Suomen sodanjälkeisen sukupolven suurin sotilaallinen saavutus? Missä on Iwo Jimamme tai Kollaamme?"
Vertaatte ja ihannoitte rauhanaikaista opiskelijamellakkaa verisiin taisteluihin , antaako se opiskelijoille ja nuorisolle oikean kuvan asioihin vaikuttamisesta vallankin kun jatkossa:"Ollaksemme rehellisiä itsellemme, meidän verrattava Vanhan valtausta siihen mitä sillä saavutettiin, mitkä ovat sen vaikutukset tämän päivän elämään. Valtaus johti moniin muutoksiin opiskelijan asemaan maamme koulutuspolitiikassa." Tässä kerrotte että lainvastaisella toiminnalla saavutettiin yhteiskunnallisia muutoksia ,voisi jopa vetää johtopäätöksen että olette näitä mellakoita puolustamassa.
Seuraavassa:"Sotahistoriallista ajatuskulkua jatkaaksemme, ehdotan, että teemme sotasuunnitelman emmekä esitä erilaisia uhkauksia ja huutele sotahuutoja asiasta tiedotusvälineissä." Suorastaan vaaditte sotasuunnitelman tekemistä ja esitätte että sen tekisivät jotkin muut kuin sotilasammattilaisemme jotka ovat sitävarten viroissaan Suomen puolustuslaitoksessa ja että se ei jäisi pelkästään uhkausten ja huutelun asteelle.
"Uno Cygnaeuksen aikana maahan luotiin opettajaseminaarien perustaminen avulla palkka-armeija tietämättömyyttä vastaan.
Se toimi hyvin 1970-luvun peruskoulu-uudistukseen ja sitä seuranneisiin muiden osa-alueiden ja 2000-luvulla koko sektorille levinneen jatkuvan koulutuksen toteutumiseen saakka."
Armeija vertaus on mielestänne sopivaa myös kouluopetuksen toteutuksen kirjalliseen selventämiseen.
Minua tekstinne ei mitenkään järkyttänyt mutta olen "mies maalta" ja osaan nähdä ehkä sen kuoren alle. Sitä minä vaan että viimme kesänä eräs kansanedustaja kirjoitti:
"Minulla on vahva usko kanssataistelijoihini. Me taistelemme loppuun asti kotimaamme ja yhden todellisen suomalaisen kansakunnan puolesta. Voitto tulee olemaan meidän." Siinä vertausta taistelijoihin pidettiin hyvin sopimattomana. Tuosta nousi elämää suurempi häly laatumediassa. Jään kuuntelemaan sitä mahdottoman suurta parkua ja suuria otsikoita joita teidän sotavertauksenne saavat sivistyneistössä aikaisiksi,muistaen kuitenkin hengittää välillä.

Käyttäjän heikki1k2auvinen kuva
Heikki K. Auvinen

Erkki,

Kiitos näkökulmasta, jota en välttämättä ole osannut ottaa huomioon. Itsekin olen puoliksi maalta, puoleksi Viipurin Hiekan kallioilta, joskin suurimmaksi osaksi tällä puolella uutta rajaa saanut oppia Unon oppilaiden "taistelutaidot tietämättömyyttä vastaan".

Katselin vanhan valtausta Kruunuhaassa olevalta Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitokselta. En osallistunut, enkä muulloinkaan ole osallistunut vastaaviin tapahtumiin. Kasvatustieteen laitoksella olimme yhdessä laitoksen johdon ja opettajien kanssa uudistaneet laitoksen opetusohjelman, joten ei ollut syytä mennä vanhalle kun olimme savuttaneet yhteistyöllä sen mitä halusimme. Toimintatapani johdosta minua ja opiskelijayhdistystämme nimiteltiin "fasisteiksi", mikä kuvaa tuon ajan ilmapiiriä.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Peruskoulusta, kun siihen viitattiin:

minulle, sen ensimmäisiin sukupolviin kuuluneelle, on jäänyt ehkä turhankin korostetusti muistiin neukkulan viljavainioiden suitsuttaminen silmiinkantamattomiin etäisyyksiin yltäneessä valokuvassa, jossa (kuvamanipulaation avulla) oli esillä varmaankin enemmän puimakoneita, kuin koko maailmassa oli yhteensä.

Puhumattakaan siitä, mistä aiheista sai äidinkielen ainetehtävissä kirjoittaa, ja mistä seurasi - säännöstä poikettaessa - kommunismiin ihastuneilta opettajilta sapiskaa. Ja miten harppisaksaa jaksettiin tuoda esiin merkitykseensä nähden kymmenkertaisesti. Peruskoulu sisälsi ilmiselviä vasemmistopropagandaelementtejä, kun mielekkäintä ja eettisintä olisi ollut absoluuttinen neutraliteetti. Ehkä jossain määrin aikaansa liittynyt ilmiö.

Kävin aikanaan myös amerikkalaista kunnallista koulua. Sikäläisen kahdeksannen vuosikurssin oppisisältöön päästiin härmässä - muutettuamme takaisin - lukion ensimmäisellä. Koin ja näin tämän kontrastin omakohtaisesti, ja se muutti näkemyksiäni ja käsityksiäni meidän kuvitellusta ainutlaatuisuudestamme tavalla, johon edes PISA-propaganda ei yllä.

- - -

Kirjoittaja kysyi kuitenkin, mikä olisi meidän aikamme vastine esimerkiksi talvisodalle. Vastaus on triviaali:

-1990-luvun alku, jolloin maamme korkein establishment toimitti tekosiaan, joihin liittyviä asiakirjoja on pahimmillaan julistettu sadan vuoden ajan salaisiksi. Uhreja oli hyvin paljon.

Tällä kerralla siis omat koirat purivat. Nuo tapahtumat ovat saaneet jatkosodaksi miellettävän tapahtumaketjun, joka on edelleen aktiivinen ja nyt jo vuosikymmenten ikäinen. Se, että maamme talous on viime vuosina tuhottu kertakaikkisen laittamattomuuden ja arkaais-ideologisen korruptoituneisuuden myötä siihen tilaan missä se on, kuuluukin konsanaan toisenlaisiin ilmiöihin, joista onnekseen on päästy eroon monissa muissa, hallintokulttuuriltaan ja henkiseltä ilmapiiriltään vapaammin hengittävissä maissa.

Henkisesti ja ideologisesti suurin osa maamme päätöksentekijöistä onkin edelleen ajassa, jota Veikko Huovinen ovelasti kuvasi viitatessaan ruotsalaisiin:

"Siinä on mainio kansakunta. Ostavat veturinsakin mistä huvittaa".

- - -

Jos kerran koulutuksemme on niin ylivertaista, niin miten on mahdollista, että olemme nykyisessä tilanteessa? Tuleeko kyseenalaistaa valtiotieteellisen ja kauppatieteiden opetus edeltävinä vuosikymmeninä? Miten PISA auttaa valtiontalouttamme?

- - -

Yleisellä tasolla on tietenkin ilmiselvää, että koulutuskaari kokonaisuudessaan ja eri muodoissaan on ratkaisevassa asemassa yhteiskunnan tulevaisuutta muodostettaessa. Mutta se valitettavan yleinen ajattelu, jonka mukaan vain reilu viisi miljoonaa ihmistä maailmassa tietää miten olla ja elää, mitä tehdä ja mitä jättää tekemättä, on aiheuttanut maallemme runsaasti tuhoa.

Missä määrin tämä henkinen jähmettyneisyys heikentää koulutusjärjestelmämme uusiutumiskykyä ja yleistä adaptiivisuutta rajusti muuttuvaan, meitä kaikkia ympäröivään todellisuuteen, on avainkysymys.

Kansakunnasta melkoinen osuus elää aivan muussa kuin hyvinvointivaltiossa. Toivoisinkin aina muistettavan, että niin kauan kuin on voimia valittaa, on sentään voimia tallella. Nyt jo etäämmältä koululaitosta tarkastellen en voi välttyä ajatukselta, että moni ei ymmärtäne miten etuoikeutetussa asemassa on, kun voi opiskella pitkäjänteisesti aina ylimmille opetuksen tasoille saakka.

Kun nyt kansakuntaa systemaattisesti ryöstetään omien toimesta muun muassa väkivaltaiseksi yltyneellä verotuksella ja erinäisillä leikkauksilla, on vain reilua, että se tapahtuu kaikille abstraktoiduille ryhmille. Luonteenomaisesti establishment ei tähän ryhmittelyyn kuulu, ja se on vain ikävä tosiasia.

Käyttäjän heikki1k2auvinen kuva
Heikki K. Auvinen

Mikko,

Hieno synteesi asioista, johon voin yhtyä. Tällaisia yhteenvetoja pitäisi tuoda julkisuuteen enemmänkin. YLE:n ja establishment-lehtien tapa kertoa asioista on hieman outo, olipa kysymyksessä kissanristiäiset tai pellavan puinti. Samat ihmiset ovat eetterissä kommentoimassa asioita. Kun Neuvostoliitto hajosi näiden uudistusten vaatijoiden paatos on jäänyt vähemmälle ja amerikasta on tullut taas Amerikka.

Ei ole ihme, jos maailmankuva yksipuolistuu kun vaihtoehtoja ei esitetä. Sama pätee opetuksessa. Ykskantaan, kaks kantaan ja kannattomaan kantaan viitaten opetussisällöt homologisoidaan kuin Valion maito ja Lidlin hinnat Suomessa. Sana Pisa-tutkimus on korvannut vanhan latinankielisen viisauden "Non scholae sed vitae discimus".

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Aikaa on kulunut.
-
Kuten arvelinkin, tekstinne sotaisa ja taisteleva luonne ei järkyttänyt ketään eikä aiheuttanut sivistyneistön tyrmäävää vastaanottoa. Mistähän moinen nukahtaminen päivystävien surnalistien kohdalla mahtoi johtua.
-
Mukavaa syksynköllykettä

Toimituksen poiminnat