Puheenvuoro eduskunnan lehteriltä
Herra puhemies,
Eduskunnan työjärjestys tuntee kansalaisaloitteen, mutta ei lehteripuheenvuoroa. Avioliittolain muuttamista koskeva lakialoite on perjantaina tulossa uuteen eduskuntakäsittelyyn. Sallinette esittää myös tämän ”lehteripuheenvuoron”, joka liittyy lakiesityksen hyväksyttävyyden ja hylkäämisen arvioimiseen.
Miltähän mahtoi Nummisuutarin Eskosta tuntua, kun huomasi avioliittonsa kariutuneen jo ennen solmimistaan. Esko ei ollut käynyt kouluja eikä koskaan kuullut ihmisoikeuksista tai samaa sukupuolta olevien ihmisten välisestä avioliitosta. Olisiko hän ollut puusuutarin pihan tapahtumien jälkeen valmis ottamaan jonkun kylän Kaapoista itselleen aviopuolisoksi?
Vai olisiko se ollut ajatuksenakin aivan mahdotonta tuohon aikaan. Olemme edelleenkin Aleksis Kiven kuvaaman kyläyhteisön jälkeläisiä. Avioliittoinstituutio on kestänyt sekä sodan että rauhan ajan koettelemukset. Enemmistö poliittisista päättäjistä ja mediakeskustelijoista tulevat tavanomaiseen avioliittoon perustuvista perheistä, jotka ovat pysyneet koossa tai hajonneet.
Avioliittokeskustelua sotkevat ne, jotka sekoittavat puurot ja vellit keskenään. Avioliitto on osattava erottaa muista ihmisen yhdessä elämisen muodoista. Avioliitto, elämän jatkumisen turvaava instituutio ihmisyhteisössä on parisuhdemekanismi, jonka tarkoituksena on edesauttaa ja turvata ihmislajin elämäksi kuvatun toiminnon jatkuminen maapallolla. Antropologisesta kirjallisuudesta löytyy lisävalaistusta asiaan.
Elämän jatkumisprosessin toisessa päässä on itse elämän syntymis- ja säilymismekanismi solunjakautumisineen ja toisessa päässä ihmisen, eläimen tai kasvin tietoisuus omasta rajoittuneisuudestaan suhteessa ympäristöön. Prosessilla on oma tarkoituksensa ja tehtävänsä. Siihen liittyy myös johdannaisasioita mm. avioliitossa syntyneen varallisuuden, uusien arvojen ja oikeuksien jakaminen perillisten kesken (perintökaari), jotka ovat mukana myös uudessa lakiesityksessä.
Mitä enemmän avioliittoon liitetään attribuutteja sitä heikommin sen alkuperäinen tarkoitus toteutuu. Mitä hallitummin tarkoitus toteutuu ja siihen liittyvät riskit hallitaan, esimerkiksi haitalliseksi osoittautunut sisäsiittoisuus, sitä varmemmin ja monimuotoisemmin elämä toteutuu ja jatkuu maapallolla.
Kun puhutaan avioliittolain sisällöstä, ei pidä sotkea elämää kuvaavan arvospektrin ääripäitä keskenään. Ääripäiden erillään pitäminen tuottaa tulosta. Kaksinapaisuus (+ ja -) toimii kun tuotetaan sähköä. Kahdesta plussasta tai kahdesta miinuksesta ei synny energiaa. Läheisyys ei riitä – on vain kaksi kylmää napaparia.
Entisaikaan "energia-asiat” kuuluivat kirkolle. Nykyisin niiden säätelystä vastaa ensisijaisesti valtioinstituutio – ainakin pitäisi vastata. Monitoimisuuden innoittamana valtio on unohtanut ydintehtävänsä ja lähtenyt mukaan myymään taivaanrannan maalareiden tauluja, joissa aurinko paistaa aina samalla tavalla olipa kyseessä aamu, keskipäivä tai ilta. Siitä huolimatta jokaisella on oikeus värien näkemiseen omalla tavallaan.
Elämän jatkuvuus maapallolla perustuu erilaisuuden ja monimuotoisuuden hyväksymiseen kuin myös vuorovaikutuksen edistämiseen erilaisuuksien välillä. Vuorovaikutuksen on toteuduttava sekä fyysisellä että arvojen tasolla. Kahden ääripään väliin jäävä todellisuus on nähtävä yhtenä monimuotoisena kokonaisuutena. Erilaisuudesta tulee maku elämälle – sitä kutsutaan elämän suolaksi.
Heikki K. Auvinen
Avioliitto ei edellytä lisääntymistä eikä lisääntyminen edellytä avioliittoa. Avioliitto on juridinen termi ja sellaisena se tarkoittaa sitä mitä lainsäätäjä laittaa sen tarkoittamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Oula,
Olet oikeassa kommentissasi semantiikan tasolla. Itse näen asian etiikan ja eettisen koodin toimivuuden kannalta. Elämän jatkumisen turvaamiseen liittyy aina riskejä. Riskejä hallitaan tekemällä asioista monimutkaisia ja samalla selkeästi vain yhteen luokkaan kuuluvia – yö on yö ja päivä on päivä. Ihmisoikeudet ovat ihmisoikeuksia, avioliitto on avioliitto.
Ilmoita asiaton viesti
En muista äänestäneeni mistään eettisestä koodista.
Ilmoita asiaton viesti
Oula,
Tässä tulee linkki blogikirjoitukseeni näkemyksestä eettisen koodin kehittämisestä
http://heikki1k2auvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1…
Se on visio kansainvälisen yhteistyön nykyjärjestelmän korvaamisesta. Arvospektri olisi tapa harmonisoida ja luoda yhteinen perusta asioiden hoitamisessa kansainvälisessä yhteistyössä.
Tänä päivänä arvopohjan yhteensopivuuden kannalta katsottuna kansainväliset sopimukset, kansalliset ja/tai alemmalla tasolla olevat normit ja säännökset saattavat olla pahastikin ristiriidassa ns. universaalien arvojen kanssa. Universaaleista arvoista ei ole minkäänlaista yhteisymmärrystä maailmassa.
Avioliittojen säätelymekanismit ovat esimerkki siitä, ettei ole olemassa universaalia arvospektriä, joka olisi perustana yhteisen arvopohjan rakentamiselle. Kukkia saa kasvaa ja niitä kuolee pelloilla. Kivien takaa huudellaan milloin mitäkin, vain harvat tulevat esille ja ottavat vastuun sanomisistaan.
Arvospektrin sisältö ja yhteisen arvopohjan sitovuus on jo toinen asia, jossa antiikin Spartan ja Ateenan valtioiden erilaisuus on tunnettu tarina kahden elämän jatkumiseen liittyvän ja elämää ylläpitävän arvopohjan ruumiillistumana.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka tuon eettisen koodin määrittelee ?
Homopari ja lesbopari voivat saada keskenään lapsia, niin, että jokainen neljästä on biologinen äiti ja isä. Onnistuu ihan kotioloissa ns. Muumimuki menetelmällä, jos ei kundeilla stondaa naisen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomas,
Muumimuki on minulle uusi asia, ja ymmärrettävä. Eettisen koodin määrittely on muuttunut vuosituhansien aikana. Laithan ovat osa tätä koodistoa, joiden laatimisessa on omat mekanisminsa. Osa eettistä koodistoa määräytyy vielä hienojakoisemmin.
Kun puhumme elämän jatkumisesta maapallolla, se tarkoittaa muutakin kuin yhdyntää ja siitä saatavaa hyvänolontunnetta, jolla luonto palkitsee yrittänyttä. Avioliitto ja/tai parisuhde ovat myös muulla tavoin palkitsevia. Uusi elämäkin vaatii ja saa osansa, myös ympäristö.
Olen näillä sivuilla kirjoittanut eettisestä koodista, jossa on kaksi päätä: toisessa yhteiskunta ja toisessa ihmiset jotka syntyvät ja kuolevat. Ihminen elää keskimäärin 70 – 80 vuotta ja kuolee pois.
Sen sijaan yhteiskunta ja sen instituutiot jatkavat olemassa oloaan.
Missä kulkee hyväksyttävyyden raja ääripäiden välillä vaihtelee eri
asioissa eri yhteiskuntien välillä. Avioliittoinstituutiosta myöskin voidaan olla niin montaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti